Miks en osaa sanoa niistä mitään? Parin viikon välein olen aina uusi ihminen. Kaikki muuttuu liian usein. Ihan liian usein.
Vai olenko se vain minä? Liikaa ongelmia, jotta pysyisin kasassa. Haluanko mukautua johonkin muottiin? Mikä tässä on vikana?
Joskus sitä vaan huomaa, että asiat on taas ihan eri tavalla kuin äsken. Haluan erilaisen ulkonäön kuin äsken halusin, bestis ei enää merkitsekään mitään, kipu ei enää satuta vaan hymyilee ja itse et enää osaakaan itkeä, vaan lojut tunteettomana sängyllä testaten kaikkea tyhmää, jotta saat pääsi toimimaan kunnolla.
Mitäköhän mielialalääkkeet tekisivät minulle? Tulisiko minulle parempi olo ja pääsisinkö siitä koko ajan kasaan puristavasta tunteesta? Toisaalta, en tiedä mitä mun päässä on jossei siellä ole niitä samoja ajatuksia kuin nyt. Olenkohan se mä vai masennus, joka ei halua niistä ajatuksista eroon? Ihan samahan se on, me ollaan yhtä. Masennus ja mä, mä ja masennus.
Äitikin on jo huomannu et jotain on vialla. Se tosin kyseli, että voisiko mulla olla joku toinen ongelma. Nimeä en muista, mutta oireita olivat huonomuistisuus, mahaongelmat (?), masennusoireet ja mitä niitä olikaan. Kilpirauhasen vajaatoiminta se taisi olla.
Siinä menikin kauan tymmärtää et tässä on joku ongelma :) oon ollu suunnilleen tällaisella tuulella jo puolisen vuotta.
Hukkasin terät. Vituttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti