tiistai 17. maaliskuuta 2015

Otsikko on yliarvostettu asia

Pari viimepäivää on ollu ihan mukavia. Oikeastaan fiilis ei yleisesti ole jumittunut mihinkään negatiiviseen.
Sunnuntaina olin yksin kotona. Porukat lähti käymään sukulaisilla ja järjestin kohtauksen. En halunnut mukaan, ja tuntuu siltä, että mulla on vähän sananvaltaa asiaan kun kotona oli sotkuinen huone ja lukemattomat läksyt, joita ei olisi jaksanut illalla. Se oli vähän negatiivinen juttu, mutta olin lähes 6 h itsekseni ja siitä tuli hyvä fiilis.
Aluksi siivosin huoneeni ja keittiön, ja laitoin töitä tehdessäni musiikkia yhteiseltä pöytäkoneelta. Netti oli ovelasti katkaistu mutta ei siihen mikään kaatunut, olin aikaisemmin kopioinut koneelle ihan kiitettävästi musiikkia. Ei tarvinut miettiä ketään muuta. Missä asennossa on, millä ilmeellä, sama näyttääkö harakanperseeltä, saa olla rauhassa ja tehdä mitä haluaa. Loppuaika sitten oli chillin' chillin' itekseni.
Eilen tein ulkonäkömuutoksen. Voi vain sanoa, että helpotti elämää aika kummasti.  Muutenkin tuntuu, että pukeutumisen ja ulkönäön kanssa olen enemmän itseni kuin aiemmin. Se sekoittaa persoonallisuutta, kun ei voi kuvastaa itseään ulkopuolelle. Se, ett näyttää joltain, mitä ei ole, ei tunnu mukavalta, se tuntuu siltä, kuin olisi väärässä ruumiissa. (Huih. Alkaa kuulostaa siltä kuin en haluaisi ollan omaa sukupuoltani :'D)
Anyways, oli ihan ok koulupäivä. Tosin... Väsyttää kamalasti, ja olen kai sen näköinenkin. Makoilen sängyllä, ja silmät alkaa painua kiinni. Menin eilen aikaisemmin nukkumaan ja nukuin arviolta yli 8h. Näin henkisesti kamalia ja mutkikkaita unia, ja aamulla heräsin kuristavaan tunteeseen, ja oikeastaan vieläkin on sellainen olo, että unen tapahtumat voisivat toteutua ja en halua koskaan olla rekan kyydissä (ei onneksi ehkä tarvitsekaan :))
Kaikkien kivojen juttujen lisäksi mulla on sitten kiva olo ihanan ihmisen takia. Ei siitä sen enempää, mitään ei luultavasti kuitenkaan tule tapahtumaan, mutta ainakin minulla on parempi olo hänen takiaan.
Toisaalta kuitenkin tuntuu, että pian taas tulee jokin kriisi ja sitten taas vituttaa, kuinka oon koskaan voinut sanoo olevani iloinen. Toivottavasti niin ei käy pian, kuudes aisti hyshys :d
Tänään ei varmaan tule tehtyä enää mitään järkevää, läksyt ehkä. Huoh.
Hyvää tiistaita teille :)

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Tilannepäivitystä

Sorkin blogitekstejä, ja ne menivät ihan epäjärjestykseen. Snif.
Poistin vanhoja postauksia. Kun katsoo itse vähän eri kuvakulmasta, huomaa, että ehkä ihan kaikkea ei tarvitse kertoa. Sen lisäksi olen miettinyt enemmän yksityisyyttäni. En halua joutua tunnistetuksi tekstieni perusteella. (Tavallaan myöhäistä... Mutta ei se ole niin vakavaa. Pääasia että kukaan muu ei tajua kuka olen.)  Kuka tahansa varmasti ymmärtää, että en haluaisi esimerkiksi äitini löytävän tätä blogia. Sen jälkeen joutuisi puhumaan vähän vaivaannuttavistakin jutuista. Ja jos se ei ole tähän mennessä huomannut että jokin on vialla, ei sillä sitten ole niin väliä.
Väsyttää. Vaikka ei ole edes tullut valvottua kamalan paljon, jossain kohtaa päivää vain huomaan istuessani, että pää on ihan puuroa, ja mikä tahansa makuualusta on kuin lahja taivaasta. Sitten vain nukahdan.
Öisin taas tulee mietittyä ihan liikaa kaikkea, kun pitäisi nukkua. Ei kauhean kivaa, mutta siihenkin tottuu. Ja ainahan sitä voi nukkua koulussa.
Oon miettinyt, jos tekisin lähiaikoina jonkinlaisen kuvapostauksen johon tulisi kaikkea satunnaista, jollain tapaa elämääni liittyvää tai muuten vain kuvia jotka kolahtavat.
Mielialani on ollut vähän parempi. Silloin kun ahdistaa, sen on saanut itkettyä pois. Eilen jopa menin ulos kaverien kanssa, ehkä menen tänäänkin. En yleensä jaksa edes kysyä lupaa mennä, jollain tapaa tuntuu paremmalta olla yksin. Mutta oli se kuitenkin ihan mukavaa, chilling chilling.
Päässä tuntuu vähän hajanaiselta.  Tarvitsisin lisää kontrollia elämääni, mutta ne asiat, joihin haluaisin vaikuttaa, eivät ole vaikutusvaltani piirissä. Ehkä voin sitten joskus aikuisena vaikuttaa niihin. Siihen asti on keksittävä jotain muuta, millä luoda illuusion vallasta ja hallinnasta
(turvallisuudesta)
Ja luoda ympärilleen kuplan jossa tuntiu hyvältä olla
(turvallisuudesta)
Ja hautautua sängyn pohjalle
(turvallisesti)

En kestä itkeviä lapsia. Enkä kyllä itkeviä aikuisiakaan. Tai oikeastaan niitä itkemisen ääniä. Se ahdistaa, tulen vihaiseksi ja rauhattomaksi.

Hmm. Perjantai, 13. Maaliskuuta. Ei voi muuta sanoa kuin että jos tänään tapahtuu jotain pahaa, se on tämän päivän vika. Ehkä koko epäonni on vain valtioiden juoni ja juonen varjossa valtiot toteuttavat omia pimeitä puuhiaan. En tajua itseäni. Voisin mennä nukkumaan jos vaikka saisin itsekin selvää ajatuksistani.

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Hei taas

En tajua, kuinka pariin kuukauteen mahtuu niin kamalasta kerrottavaa. Alamäkiä, ylämäkiä, paskaa monta sangollista.
Halusin vaan ilmottaa, että oon vielä hengissä. Mulla on vaan ollu sellanen olo etten haluu puhua, enkä enää tajua mitään.
Lupaan yrittää taas kirjotella kun saan inspiraatiota... On ollut aika lattea olo viimeaikoina.

torstai 15. tammikuuta 2015

Tajuissani taas

Tuntuu taas siltä, että tunnen ja voin olla onnellinen.
Lopetin viiltelyn uutenavuotena. Toivon, etten enää päädy pitämään sitä vaihtoehtona. Mutta ehkä minun ei tarvitse :)
Osaan ehkä käsitellä ajatuksiani ja tunteitani vähän paremmin. En tiedä vieläkään mitä haluan ja mitä aion, mutta pystyn elämään sen kanssa. Elämässäni on ihmisiä, jotka pystyvät neuvomaan ja tukemaan minua, jos elämäni tuntuu valuvan hukkaan.
Tänään on ollut ihan kiva päivä. Katsoin tällä viikolla Sormusten herra - elokuvatrilogian. Olen fani. Ja kova sellainen :D
Ja vielä...anteeksi hiljaisuuteni. Yritän kirjoitella enemmän.

maanantai 15. joulukuuta 2014

~viiltämällä sen suonistani ulos valutan~

Minulla on paha olo. Olen tänään syönyt 50g karkkia ja jtn ranskalaisia ruoaksi...oli pakko.
Aamulla ihan tosi yritin syödä, yritin. Mutta pelkkä kaakaokin sai minut melkein oksentamaan. Nyt en sitten ole edes yritäänyt kunnolla. Jotain pientä on pakko...⬆että pysyn suunnilleen tajuissani.

Sain pleijerisuunnitelman valmiiksi kaverini kanssa. En muista olenko tästä jo kirjoittanut...jos en niin selitän myöhemmin.

Tämä päivä sisältää vielä kokeeseen lukemista (matikka, ruotsi, kemia ja terveystieto, niistä kokeet on jo olleet)..historia. Lempiaineitani, mutta en jaksa enkä pysty keskittymään.

Pitää yrittää vielä syödä jotain, edes nestemäisenä. Kaakaota taas?

Mikä mua vaivaa... Mietin, miltä veri ja appelsiinimehu maistuisivat yhdessä. Olen miettinyt sitä jo kauan, se ajatus ei katoa.

:c nnoh...  Miten vain. Tahdon vain terän.  Onnekas minä... Omistan 3. Hyvää loppuiltaa kaikille

perjantai 12. joulukuuta 2014

Tänään voisin valittamisen sijaan selittää omaa kantaani jostain.

Mediassa on viimeaikoina puhuttu aika paljon tasa-arvoisesta avioliittolaista... Mikä olikaan nimeltään.

Oma kantani on tällainen:  Avioliitto on miehen ja naisen välinen asia. Homoille on rekisteröidyt parisuhteet.

Minulla ei ole mitään homoja vastaan. Homot ja muut seksuaalivähemmistöön kuuluvat ovat ihmisarvoltaan täysin samanlaisia.

En tosin ymmärrä sitä, että paskaa niskaansa julkisuudessa saavat ne henkilöt, jotka eivät puolla uudistusta. Netti on täynnä vuodatuksia Päivi Räsäsestä, kaiken kieltämisestä ja muusta tällaisesta halventavasta _paskasta_.

Sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajat polkevat muiden näkökannat alas parustellen sanalla "suvaitsemattomuus". Sitä on monenlaista...mutta kannattaisi huomioida se, että on eri asia olla puoltamatta tätä uudistusta kuin hakata homo sairaana ihmispaskana.

Jos juttu menee läpi, eniten minua ärsyttäisi media. Ask, uutiset, netti ylipäätään täynnä vain sitä yhtä näkökantaa. Ylimielisyyttä ja vittuilua asiaa vastaan olleille. Voi helvetti...

Btw vähän "myöhässä" tämä juttu mutta siinä minun kantani.

Tänään suunnitelmissa mennä katsomaan Hobitti III erään tuttavan kanssa. Sosiaalinen tilanne, hermostuttaa. Mutta eiköhän se siitä :) hyvää viikonloppua kaikille.

torstai 11. joulukuuta 2014

Player

Pleijeri. Mitä sanasta tulee mieleen? Varmasti aika paljon kaikkea negatiivista. Tähän asti en niistä ole liiemmin kärsinyt, mutta nyt minusta on kiinnostunut jo kaksi.
 Ja molemmat ovat aiemmin iskeneet kaveripiirisssäni muita. Haha saatana... Aiheuttivat paljon paskaa oloa kavereilleni. Miten kostaa? Lyömällä takaisin.
 Voin leikki kiinnostunutta. Voin flirttailla ja söpöillä, olla kiltti. Ja sitten kun tarttuvat koukkuun, sanon ettei kiinnosta.

Henkisesti tuntuu kuolleelta.
Se minulle tärkeimpiin ihmisiin kuuluva vain ignooraa ja en voi sanoa mitään... Paska olo. Miksei voi sanoa suoraan jos ei halua puhua mulle? Onko se vika mussa?

Mä oon miettiny tosi paljon kuolemaa. Joulu on tulossa... Mitä jos tappaisin itseni sen jälkeen? Voisin viettää hyvää aikaa läheisten kanssa sitä ennen. Ottaisin kaiken irti siitä ajasta. Ja kun poistuisin täältä, saisin rauhan.

En tiedä teenkö sen.

Minua ahdistaa. Antaa veren valua...